Alfen
"Alfred" Peter Lind, paremmin tunnettuna Alfen, on musiikkituottaja, moni-instrumentalisti ja räppäri/laulaja Kööpenhaminasta, Tanskasta. Hän julkaisi debuutti EP:n "Alfen - Hungrende" 17 heinäkuuta 2014 ja taskalainen musiikki lehti Gaffa antoi sille neljä tähteä kuudesta. Gaffa kuvaili häntä nuoreksi, nälkäiseksi ja tyytymättömäksi homoräppäriksi, jolla on vaihteleva "rapflow".
Siitä lähtien hän on työskennellyt kovasti studiossa, kehittäen soundia ja kykyjä. Hänen tyyli ei ole tyypillistä hiphoppia, mukana on myös elektroa ja funkkia. Kosketin soolot, funky kitara ja jazz piano täydentävät sitä. Alfenin musiikkissa tempo ja dynamiikka vaihtelee paljon.
Alfen on soittanut ja äänittänyt jokaisen instrumentin albumilleen. Hän kasvoi musiikillisessa perheessä. Hän on käynyt piano tunneilla viisi vuotiaasta asti, myös rumpu ja kitara luennoilla. Teini vuosina hän lopetti koulun käynnin masennuksen ja huumeiden takia, mutta ei koskaan lopettanut musiikkia. Hän osti ensimmäisen Mac-tietokoneen jossa oli Logic Pro, ja unelma oli aluillaan! Alfen oli syntynyt ja valmis esiintymään!
Olet osallistunut Emergenza Festivaaliin 2014/2015. Mikä sai teidät osallistumaan?
17 heinäkuuta 2014 julkaistiin minun debyytti EP ¨Alfen - Hungrende¨ ja musiikkivideo sinkkuun ”Helt væk” (youtube), joten olin valmis keikkailemaan. Sitten luin Emergenzasta ja ajattelin ¨hei, tässä on mahdollisuus soittaa Tanskan parhaimmilla lavoilla, isojen yleisojen edessä ja ehkä kansainvälisestikkin¨. Pääsinkin jo Ruotsiin soittamaan ja nyt Saksaan!
Koko maailman finaali lähestyy, mikä on fiilis?
En usko että olen vielä tajunnut kuinka siistiä se on! Minun DJ BenniG ja minä valmistellaan parasta showta ikinä.
Mikä on teidän paras muisto Emergenzasta?
Eka keikka Rustissa, kun näin yleisön heiluttavan käsiään ja räppäävän mukana. Sitten tietysti se hetki kun tuomarit sanoivat, että Taskan finaalin voittaja 2015 on…… ALFEN! En ollut pysyä järjissäni.
Onko teidän bändin nimellä jokin tarkoitus?
Alfen tarkoittaa keijua. Minä olenkin vähän salaperäinen ja ovela.
Jos saisit valita jonkun kuuluisan laulun joka edustaisi teidän bändiä, mikä se olisi?
Saman kappaleen joka on tatuoituna käteeni, joka pysyy salaisuutena.
Jos bändillänne olisi joku toinen nimi, mikä se olisi?
Minua kutsutaan myös nimellä Triple-G (GayGuyGangster). Mielestäni se on hauska, mutta tottakai se on vain vitsi. Olen kyllä homo ja mies, mutta en kuitenkaan kovin gangsteri.
Voitteko kertoa hauskan tarinan tai anekdootin teidän lava kokemuksistanne?
Tanskan finaalissa oli outo humalainen häirikkö, joka oli hulluna minuun. Se yritti kiivetä lavalle monta kertaa antaakseen minulle ruusun, lopulta kaatui ja huusi ihan hulluna. Hieman häiritsevää! Onneksi häntä ei päästetty lavalle.
Mitä yleisö voi odottaa teidän live-esityksistänne?
He eivät ainakaan tule tylsistymään, kaikki kappaleet ovat todella erilaisia. Funkeista grooveista raskaampaan elektro hiphoppiin, kreisejä kosketin sooloja ja jazz pianoa. Harjoittelen koskettimia ja tanssi liikkeitäni, mutta päädyn kuitenkin aina improvisoimaan. DJ BenniG tekee siistejä efektejä. Vaikka suurinosa yleisöstä Taubertalissa tuskin ymmärtää tanskaa, toivon että he tuntevat beatit, saa käsityksen tarinasta ja nälkäisestä jätkästä. Vihaat tai rakastat, et ainakaan tylsisty.
Ennen kuin menette lavalle, onko teillä joku rituaali tai hyvän onnen tapa joka kiertää teidän mukana?
BenniG ja minä ärsytämme ja nostatamme toisiamme. Minä lähetän rukouksen, ja boom! Show voi alkaa.
Mikä on teidän unelma keikka?
Orange Stage Roskilde Festivaalilla!
Onko teillä harrastuksia? Mitä teette kun ette soita?
Tussi piirrustuksia ja isoja maalauksia, outoja seikkailuita kavereiden kanssa, pelaan shakkia, pokeria, shoppailen, kokkaaminen ja paljon muuta.
Jos voisitte kutsua kenen vaan bändin tai artistin omiin bileisiin, kuollut tai elossa, ketä se olisi?
Michael Jackson, tietysti.
Mitkä ovat teidän suunnitelmat finaalin jälkeen?
Tehdä lisää musiikkia, kehittää kykyjäni ja julkaista uutta materiaalia.
Minkä kysymyksen unohdin? Onko ehdotuksia?
Mitä muusiikki minulle tarkoittaa?
Musiikki ei ole minulle harrastus, se on koko elämä. Olen istunut pianon jakkaralla viisi vuotiaasta asti. Äitini soitti paljon musiikkia minulle ja antoi rummutella kattiloita pannuja kun olin vauva. Olin hankala oppilas piano tunneilla kun halusin aina soittaa omia melodioitani. Musiikki seuraa minua kaikkialle ja tekee elämästäni kokonaisen, se on universaalinen kieli jolla ei ole rajoja.
Miksi ansaitsisitte voittaa Emergenzan 2015?
Minä soitan ja tuotan kaikki instrumentit itse, rummut, kitara, perkussionit, piano ja kaikki elektroninen. Se antaa minulle vapauden tehdä juuri sellaista musiikkia, mitä haluan. Uskon kovaan työhön, kehitän itseäni kokoajan ja uskon että tuon tuoreita soundeja Emergenza Festivaalille.
UUTISET
29
2015heinäkuu